Jouni Laaksonen 3.6.2021
Exceptionally this blog text is both in Finnish and English. I tell a bit different things about the same book in these two languages. First Finnish, then English. / Tämä blogiteksti on sekä suomeksi että englanniksi, hieman eri painotuksilla. Ensin suomi ja sen alapuolella englanti.

Suomeksi / In Finnish
Uusi kirjani ilmestyi juuri: Vaellustarinoita – Askeleita luontoon. Kirjan perustiedot löytyvät kirjamyymälästäni www.iki.fi/jel, josta kirjan voi vaikkapa ostaa omistuskirjoituksen kera. Tässä kuitenkin avaan kirjaa hieman tarkemmin.
Suomessa julkaistaan paljon eräkirjallisuutta joka vuosi, mutta eräkirjallisuus tarkoittaa lähes yksinomaan metsästys- ja/tai kalastustarinoita. Tässä kirjassa ei metsästetä lainkaan, ja saadaankohan kaloja saaliiksi yhteensä pari kappaletta lähes neljänsadan sivun aikana. Ei, tässä kirjassa pääosassa on retkeily ja vaeltaminen. Valikoin reilun kolmen vuosikymmenen ajalta aivan parhaita retkimuistojani. Mukana on niin päiväretkiä, viikonloppuretkiä, viikon vaelluksia kuin yli kuukaudenkin vaellus; patikointia, hiihtoa, melontaa, pyöräretkeilyä; retkiä lasten kanssa, vaimon kanssa, kaveriporukalla, yksin. Kaikkiaan kirjassa käydään yli kahdellasadalla retkellä.

Kansallispuistot ovat valtavassa nosteessa, niistä on tehty viime vuosina paljon kirjoja, ja kävijämäärät ovat jatkuvassa kasvussa. Itsekin esittelen muissa kirjoissani esimerkiksi kansallispuistot tai merkityt vaellusreitit. Kuitenkin nämä ovat vain jäävuoren huippu. Suomessa on tuhansittain kiinnostavia retkikohteita. Yksi Vaellustarinoita-kirjan tavoitteita on esitellä iso joukko vähemmän tunnettuja retkikohteita. Toinen tavoite on muistuttaa, kuinka joka ikinen kuukausi on loistava retkikuukausi. Kirja lähtee liikkeelle kesäkuusta ja kuljettaa kuukausi kerrallaan vuodenkierron ympäri toukokuuhun.
Mutta kovasti toivon, että retkitarinat eivät tunnu lukijasta vain yksitotiselta reitin, varusteiden, sään ja sellaisten kuvaukselta! Omasta mielestäni pääsin syvemmällekin, toisaalta retkeilyn monenlaisiin yksityiskohtiin, kuten aihkin hedelmiin, vuosikymmeniä kestäviin retkivarusteisiin, pohdintaan siitä, kuinka kivikossa patikoinnissa vs. tasaisella asfaltilla tallustelussa on jotain samaa kuin manuaalivaihteisessa vs. automaattivaihteisessa autossa… Ja toisaalta elämän tarkoitustakin yritän aavistuksen pohdiskella, ylisukupolvisia jokamiehenoikeuksia, omaa vastarannankiiskeyttäni monissa asioissa, ja ilman muuta maapallon ja ilmastomme elinkelpoisena pitämistä.
No, se tietysti jää nähtäväksi, kiinnostavatko nämä pohdintani lukijoita vai eivät.

Muut kirjani ovat opaskirjoja ja käsikirjoja, tämä on ainoa kokonaan retkitarinoihin keskittyvä opus. Muutamassa kirjassani retkitarinoita on ollut mukana elävöittämässä opaskirjaa ja kaikkien kohdalla tarinoitani on kirja-arvosteluissa kehuttu. Muutama ote niistä kirja-arvosteluista, kun tätä uutukaista ei tietenkään kukaan ole vielä ehtinyt arvostelemaan:
Erämaat, kaikki tietämäni arvostelut täällä:
“Parasta ja omintakeisinta teoksessa on Laaksosen kertomat henkilökohtaiset kokemukset ja elämykset kaikkina vuodenaikoina ja kaikkiin erämaihin vuosien varrella tehdyiltä, viikkojakin kestäneiltä vaelluksilta. Punnittua ja opiksi otettavaa, persoonallista ja houkuttelevasti kirjoitettua kerrottavaa riittää joka kuukaudeksi. Tätä retkikirjaa pidän kiintoisimpana viime vuosien tarjonnasta.”
“Laaksonen on myös oivaltanut, että eräretki on useimmiten tutkimusmatka toisenlaiseen todellisuuteen, ja että se on eräänlainen hienoviritteinen henkinen tila. Teoksen vapaakirjallisissa jaksoissa kiinnostavimpia ovatkin ne, joissa tekijä pohtii muutakin kuin menemistä ja tulemista, päivän ruokaa tai säätilaa.”
“Tiukan asiatekstin rinnalla vaellustarinat viidentoista vuoden ajalta ovat herkullista sanailua. Laaksonen avaa itsestään uusia puolia ja raottaa hieman yksityisyyden verhoa. “
“Kaunokirjallinen osuus on ehkä teoksen parasta antia. Tekstissä on tarkkaa maaston kuvausta, vahvoja tunnelmia erämaiden hiljaisuudesta ja omaa analyysiä luonnonsuojelusta ja retkeilystä. Seassa on tietoa vaikkapa talvitelttailun nikseistä tai kiintoisista käyntikohteista. Tärkeässä osassa ovat myös kirjoittajalle läheiset ihmiset. Vaeltaminen ei
ole vain kävelemistä ja hiihtämistä. Se on myös elämyksiä ja ihmissuhteita.”
Hanki Hohtava alla, kaikki tietämäni arvostelut täällä:
“Laaksosella on pistämätön kyky kuvata retkeilyn tunnelmia ja harrastuksen omakohtaista merkitystä. Tarinat virittävät lukijansa oivallisesti hiihtoretkeilyn ainutlaatuisiin tunnelmiin. – – Elävästi kirjoitetut tarinat avaavat hyvin harrastuksen sitä puolta, jota pelkkä pinnallinen tietopaketti ei tavoittaisi.”
“Kirjan sisältöä rytmittäviin vaelluskertomuksiin kätkeytyy enemmän talviretkeilytietoa kuin moneen
vaellusoppaaseen.”
Ja ei, en kerro Erämaat– tai muista kirjoista tuttuja tarinoita uudelleen. Kaikki Vaellustarinoita-kirjan tarinat ovat ennen kirjoissa julkaisemattomia. Jokunen on nähnyt päivänvalon aiemmin lehtijutuissani ja täällä blogissa olen joistakin reissuista kirjoittanut lyhyemmin, mutta suurin osa ilmestyy nyt ensi kerran.
Minulla oli tosi hauskaa, kun valikoin retkirepertuaaristani kaikkein mieleenjääneimpiä. Valokuvia katsellessani ja vaelluksista kirjoittaessani sain elää mahtavia hetkiä uudelleen. Toivon, että lukijalla on edes puoliksi niin kivaa, silloin olen onnistunut! 🙂
Tämä kirja on muuten saatavilla myös äänikirjana (lukija Raiko Häyrinen, kesto reilut 11 tuntia) sekä e-kirjana.
In English
My new book was just published. It is available only in Finnish, so it won’t be much use for my international readers. However, maybe it is interesting to read about the process of writing this book, and to read my ponderings about hiking novels?
Now, in Finland plenty of books telling stories about fishing and hunting trips are published every year. There are a lot of fishermen and hunters, I admit, but I’s say there are even more of us, who do not try to catch anything, but go to woods and fells just to enjoy the nature. It is a rare occassion when a book telling hiking stories is published.
I like the very best of fishing/hunting novels, but mostly I do not particularly like them. I don’t eat meat, so it’s not surprising that I am not interested in hunting animals. While I like to eat fish, and sometimes rarely when I manage to catch fish during my hikes, it’s great. However, my passion is to walk, ski, canoe, to explore new gorges, peaks, valleys, waterfalls, rock paintings, deer hunting potholes and so on. New to me, I mean.
Also I don’t always enjoy hiking stories. If the story is only about starting from place A, hiking, eating, pitching your tent, mentioning weather, and arriving to destination B, I find the story lacking.

My new book is called simply Vaellustarinoita, which means Hiking stories. I tell true stories of my most memorable hikes during over three decades. All in all over 200 separate hikes are mentioned in the book. There are day hikes, weekend hikes, week long hikes, and longer ones. Now, one aim in the book is to tell about less known hiking destinations and to encourage my readers to hike throughout the year. The book starts from June and the hiking stories take you around the year, month by month to May.
And I hope I succeeded in more. When I hike, I sometimes feel very creative and get deepish thoughts. I hope I managed to express much more profound thoughts on many aspects of life, starting with no less than meaning of life and how to keep this planet and climate healthy… There aren’t easy answers to these questions, obviously, but it’s still interesting to think about them. We only have this one planet. Or, sometimes I focus more on hiking in these ponderings of mine. How walking over a rocky section versus walking on even asphalt can be compared to driving always a car with manual gearbox versus driving a car with automatic gearbox, how to find fuel for a campfire without leaving traces, what kind of hiking gear is durable for decades, how my kids have grown during their hiking career from 1 month old to 14 years old, and so on.
I have written hiking stories in three earlier books, too, as part of a guidebook. Those books have focussed on wilderness areas (Erämaat), off-track sking (Hanki hohtava alla) and hiking trails (Pohjois-Suomen vaellusreitit), and the hiking stories have played a minor part. In book reviews the stories have been appreciated. Some excerpts (freely translated) from the book reviews:
(About my book Erämaat) “Best and most original content in this book are the personal experiences of the author, in all seasons and into all the wilderness areas. There are thoughtful and educative, yet alluringly written hiking stories from every month of the year. I think this is the most interesting hiking book in years.”
(About my book Hanki hohtava alla) “Laaksonen has an unbeatable ability to describe the feelings in hiking, and the meaning of the hobby. The stories tune the reader excellently to the unique atmosphere of a ski touring expedition. – – The vividly written stories open nicely that side of this hobby that a lis of facts cannot capture.”

And no, I don’t tell same stories in this new book as I told in those earlier books. Some of the stories have been published in magazines during the years, but most of the content is unpublished. Though my blog readers may recognize some events. 🙂
I really liked to select the very best hikes I’ve done, and to live again the great moments of all those hikes. Now I only need to hope that my readers enjoy the stories even half-way as much as I did enjoy writing them. 🙂